Tänään päästiin pitkästä aikaa koko perheen voimin tontilla käymään. Lapsethan on viimeksi käyny risusavotan aikoihin. Lähinnä, kun ehdottaa tontilla käyntiä, tulee takaisin epämääräistä "ei jaksais taas" -mutinaa, mutta kuitenkin tontille muuttamisesta puhutaan.

Tontilla olikin täysi tohina päällä!

Minä ja neiti tutkaillaan autotallin paikkaa. Sähkömittarikin oli tuotu jo paikalle. Sähköt kytketään maanantaina tai tiistaina mitä ilmeisemmin.

Talon pohjaa ei käyty lähempää katsomassa, ettei häiritä kaivurihommia.

Soraakin tuotiin lisää. Liittymätontille on nyt kuulemma väärässä paikassa, mutta se on näin nyt siksi, että rekat pääsevät tontille. Katsotaan siirretäänkö sitä niinkuin jossain vaiheessa suunniteltiin vai jätetäänkö näin.

Erityistä plussaa täytyy antaa kyllä tuolla Maanrakennus Haavistolle, kun heti meidän tullessa paikalle toinen työmiehistä tuli kertomaan missä mennään ja mitä ovat tehneet. Tuntuu, että miettivät mitä tekevät (niinkuin tuo liittymähommakin), eivätkä vain tee jotain. Valmiina oli siis jo autotallin pohja, sinne oli tuotuna sähkö-, vesi- ja viemäriputket, talolle oli vedetty autotallilta edellä mainittujen putkien lisäksi puhelinpiuha.

Viikolla meinasi jo tulla lievästi erimielisyyksiä Ko-din kanssa, kun vastaava mestari oli miehelle soittanut, että perustuksia aletaan tekemään ensi viikolla, miksei tontilla ole sähköä. Ko-din parinkin työntekijän kanssa oli sovittu, että meille ilmoitetaan siinä vaiheessa, kun sähköä tarvitaan, jotta soitamme sitten siinä vaiheessa Vattenfallille. Sopimus sähkön kytkemisestä oli kuitenkin jo tehty hyvissä ajoin.